Lisää suolaako?

Insinööri Tyyne Syynänen valvoo ydinvoimalan toimintaa ja huolehtii, että kaikki toimii. Hän on juuri tarkistanut reaktorin, turbiinin, generaattorin. ”Aivan hiljaista. Jep, reaktori kunnossa”, hän supisee itsekseen.

Lauhduttimen kohdalla insinöörin ilme synkkenee. ”Turskatin terawatit! Miten veden laadun mittarit voivat näyttää lähes vaarallisia lukemia!?” hän huudahtaa. Voimalaitoksessa jo pienet muutokset lukemissa voivat aiheuttaa vahinkoa. ”Nyt pitää toimia nopeasti. Auttaisikohan, jos veden vaihtaisi makeaksi vedeksi?”, hän miettii kuumeisesti. Asia pitäisi kuitenkin testata laboratoriossa, ja siihen ei nyt ole aikaa. Silloin Syynäsen ilme kirkastuu oivalluksesta: ”Tiedän tähän juuri oikeat tyypit”.

Toisaalla, AIMO alkaa vilkuttaa vimmatusti uutta viestiä. ”Elektronman, tuli hommia. Insinööri Syynänen tarvitsee pikaisesti vesitutkimuksen. Eikun töihin. AIMO, sinuakin tarvitaan.” Wattityttö sanoo päättäväisesti, ja on jo matkalla keittiöön. Elektronman pysyy tuskin kannoilla, yrittäessään samalla lukea viestiä. ”Joo – nyt on kiire mittaamaan!”